Palkinnot, Pro Leppävirta-mitali

 

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN PALKINNOT:

Leppävirran kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan palkintoja on uudistettu. Lautakunta valmisteli asiaa alkuvuoden 2019 aikana ja päätti uudistuksista 15.8.2019 kokouksessaan. Uudistukset tulivat voimaan vuoden 2020 alusta.

1) Palkinnot ja summat:
500 Kulttuurin ja taiteen palkinto
500 Liikunnan ja urheilun palkinto
500 Vapaaehtoistyön palkinto
500 Kunnia-ammattilainen
2 000 Yhteensä

2) Periaatteet:
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan myöntämän palkinnon saaja voi olla teko tai toimija (henkilö, työryhmä, organisaatio), kunnia-ammattilaisessa vain henkilö. Kunnia-ammattilainen valitaan vuorovuosin näiltä toimialoilta: alkutuotanto, teollisuus, palvelut. Samalle toimijalle palkinnon voi myöntää vain kerran. Myönnetyn palkinnon perustelu voi olla joko ajankohtainen merkittävä saavutus tai pitkäjänteisestä toiminnasta palkitseminen. Kuntalaiset voivat ehdottaa palkinnon saajia vuosittain. Ehdotusaikaa on tammi-helmikuu. Ehdotuksissa täytyy olla perustelut sekä palkinnon ehdottajan ja saajaksi ehdotetun yhteystiedot. Lautakunta tekee päätökset palkinnoista kevään kokouksissaan. Kaikki palkinnot jaetaan 4.6. Leppävirta-päivän kotiseutujuhlassa.

Lisäksi kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta valitsee Leppävirran Vuoden liikuttajan. Palkinnon saaja julkaistaan maakunnallisessa urheilugaalassa kunkin vuoden tammikuussa (24.1.2020). Lisäksi lautakunta ehdottaa aktiivisesti paikallisia toimijoita muiden palkintojen, huomionosoitusten ja ansiomerkkien saajiksi (esim. kulttuuri ja liikunta, kotiseututyö).

Vuonna 2021 myönnetyt palkinnot


Kulttuurin ja taiteen palkinto 2021: Matti Hämäläinen
Herkkyys on voima musiikin tulkinnassa. Matti Hämäläisen laulu välittää ihmisille lohtua, kiitosta ja iloa. Esiintymispaikoista oma kotikirkko Leppävirralla on läheisin. Lauluissa täytyy olla sanomaa sekä tulkitsijalle että kuulijalle. Kotalahtelainen Matti Hämäläinen on ikänsä laulanut, ensin koulun kuorossa ja tiernapoikana, aikuisena mieskuorossa ja seurakunnan kuoroissa. Maanviljelijän työssä kuorolauluharjoitukset olivat hankalia järjestää, ja yksinlaulu valikoitui harrastukseksi. Matti Hämäläinen kiittelee monia matkan varrelle sattuneita opastajia: kansalaisopiston yksinlaulukursseja, Leppävirran seurakunnan kanttoreiden kanssa tehtyä yhteistyötä ja Jorma Hynnistä, jonka ohjaus rohkaisi jatkamaan. Rehtori Hannu Rapian 100-vuotismuistorahaston stipendi, joka myönnettiin 2017, antoi intoa ja rohkaisua ja tuki yksinlaulun harjoittelua. Erityisesti veteraanijärjestöjen esiintymistilaisuuksiin ja veteraanien muistotilaisuuksiin Matti Hämäläinen on pitänyt kunnia-asianaan osallistua. Matti Hämäläinen esiintyy Kotikunta soi -konsertissa Leppävirran kirkossa 4.6. klo 18.
Haastattelufilmi: https://youtu.be/VXuJoBQ8GQU

Liikunnan ja urheilun palkinto 2021: Leppävirran Kiekko LeKi-75
LeKi-75 on profiloitunut kasvattajaseurana. Aktiivinen vapaaehtoisjoukko pitää tässäkin yhdistyksessä yllä monipuolista harrastustoimintaa eri-ikäisille joukkueille. Hyvä yhteistyö muiden seurojen ja lajien kanssa on viime vuosina lisännyt esim. Sporttisirkuksen ja nyttemmin Sporttis-Akatemian kautta laadukasta, osaavaa ja maksutonta harrastustoimintaa lapsille. LeKi-75 on myös viime vuosina järjestänyt matalan kynnyksen kiekkotoimintaa.
Kasvattajaseurana LeKi-75 haluaa antaa pelaajille mahdollisuudet kehittyä lajin korkeimmalle huipulle saakka. LeKi-75 saa harrastajia laajalta alueelta: harjoituksissa käydään koko Keski-Savon alueelta. Yhteistyö Juniori-Kalpan kanssa painottuu nuoriin ikäluokkiin, koulutusta erityisesti valmentajille saadaan sitä kautta. Seuran toiminnan ykkösasia on pelaaja ja hänen harrastamisensa ja kehittymisensä mahdollistaminen. Lisätietoja: https://www.leki-75.fi/
Haastattelufilmi: https://youtu.be/EAD_vdAVSYs

Vapaaehtoistyön palkinto 2021: Matti Pitkänen
Matti Pitkäsellä vapaaehtoistyö ja muiden auttamisen periaate on lähtöisin kotoa. Sorsakoskentien varressa olleessa lapsuudenkodissa totuttiin auttamaan muita. Monipuolinen talkootyö alkoi urheiluharrastuksen myötä. Työuransa aikana Matti Pitkänen vei voimalaitoksia maailmalle. Näkökulmaa tuli myös siitä, millaista on olla eri kulttuurissa kieltä osaamattomana. Oma kokemus kannusti osallistumaan myös tänne muuttaneiden kotouttamistyöhön eli KOTO-toimintaan. Nyt eläköidyttyään Matti Pitkäsen kiireet liittyvät esimerkiksi Lions Clubiin, lukupappailuun Leppäkertun koululla, Kirkonkylän asukasyhdistykseen ja SPR:n paikallisyhdistykseen. Hän toimii myös saattohoidon vapaaehtoisena tukihenkilönä.
Haastattelufilmi: https://youtu.be/-AVFO3M39A8

Kunnia-ammattilainen 2021: Toivo Tuomainen
Aili ja Väinö Tuomainen tulivat Tuppurinmäkeen kauppiaiksi v. 1954. Vuonna 1955 heille syntyi poika Toivo ja v. 1960 tyrär Tuija. Väinö kuoli v. 1974 ja kaupan pitoa jatkoivat Aili ja Toivo ja myös Tuija osallistui kaupan käyntiin. Toivo kävi armeijan ja kauppakoulun ja aloitti kauppiaan uransa v. 1976. Silloin oli 10 kilometrin säteellä kauppoja kymmenkunta ja kauppa-autoja ajoi 3 kpl. Toivo oli osakkaana Ritoniemen lomakylässä Vehmersalmella, jossa hän tapasi tulevan vaimonsa Anin, joka oli ravintolassa ravintolanhoitajana. V. 1980 he avioituivat ja heille syntyi kolme tytärtä vuosina 1981, 1983 ja 1986. Ani ja Toivo ovat pitäneet kauppaa yhdessä 40 vuoden ajan.1990 luku toi muutoksia kaupankäyntiin. Moni kyläkauppias lopetti toimintansa, joko ikääntymisen, kannattamattomuuden tai maaseudun rakenteen muuttumisen myötä. Suuret muutokset alkoivat 2000 luvulla, kun marketit ja verkkokaupat tulivat kyläkaupoille kilpailijoiksi. Toivon toiminta-ajatuksena on aina ollut saatavuus, hyvä palvelu ja toiminnan pitkäjänteisyys, tavaroiden kotiinkuljetus on ollut tärkeä osa liiketoimintaa, monipuolinen kyläkauppa tai sekatavarakauppa, mitä ei ole sitä tilataan. Kyläkauppiaana toimiminen vaatii pitkäjänteisyyttä ja monipuolisuutta.

Tuholaistorjunta työ tuli Toivon kuvioihin 80-luvulla, hänen setänsä Eetun myötä. v. 1989 Toivo aloitti tuholaistorjuntatyöt omalla toiminimellä Desinfektori Toivo E. Tuomainen. Torjuntapaikkoja on ollut vuosien mittaan satoja, yksityisiä talouksia ja erilaisia liiketiloja ja julkisia tiloja. Paikkakuntia on ollut kymmeniä. 90-luvulla yleisiä tuholaisia olivat russakat ja sokeritoukat, tänä päivänä on edelleen sokeritoukkia, muurahaisia, hiiriä ja rottia, kuten myös lutikoita.

Kaupankäynti on muuttunut paljon kauppiaan alkuajoista. Maaseudun asukasrakenne on erilainen. Ihmiset ostavat paljon tavaroita verkon kautta ja suurista valikoimista. Nykyisin erityisesti alueen asukkaiden ja kesäasukkaiden remontit työllistävät. Heille toimitetaan esimerkiksi rautakauppatavarat tontille tarpeen mukaan. Läheltä saatavat elintarvikkeet ovat tärkeitä kaikille asukkaille. Kyläkauppojen tulevaisuus ympärivuotisina kauppoina näyttää Tuomaisen mielestä haasteelliselta. Kesäkauppa on vielä vilkasta mutta monella paikkakunnalla ympärivuotinen kauppatoiminta tulee todennäköisesti päättymään. Asukkaiden ja kesäasukkaiden palvelu kotitontille saakka pitää kauppiaan kiireisenä. Monipuolisuus on avaintekijä kyläkaupan elinvoimaisuudessa: Tuppurinmäen kyläkaupan valikoima perustuu sekä palvelujen että tuotteiden kohdalla periaatteeseen: mitä ei ole, se tilataan.
Haastattelufilmi: https://youtu.be/kfS1R-is74k

Historiaa

Kulttuuripalkinto: luettelo aiemmista palkituista täällä >> 

Kunnia-ammattilaisen palkinto on myönnetty vuodesta 1972 lähtien, kunnia-ammattilaisten luettelo tästä >>

KUNNANHALLITUKSEN PALKINNOT:

Pro Leppävirta -mitali

Pro Leppävirta –mitalin myöntää Leppävirran kunnanhallitus. Mitali myönnetään tunnustuksena merkittävistä ansioista Leppävirran kehittämisessä, sen etujen turvaamisessa valtakunnallisissa ratkaisuissa sekä Leppävirran myönteisestä tunnetuksi teosta kansallisella tai kansainvälisellä tasolla.
Mitalin ovat saaneet:

  • 1989 Oopperalaulaja Jorma Hynninen (kunnan 350-vuotisjuhlavuosi)
  • 1990 y Hackmann Ab; perusteena yrityksen pitkäaikainen ja monipuolinen vaikutus Leppävirran tunnetuksi tekemisessä ja kehittämisessä. Kuluva vuosi oli Hackman Oy:n 200-vuotisjuhlavuosi.
  • 1992 Muusikko Mikko Perkoila, vuorineuvos Paavo V. Suominen (Huurre Oy)
  • 1999 Rouva Siegrid Mexner, Schwerte (ystävyyskuntatyöstä)
  • 2007 Säveltäjä, muusikko Mikko Kuustonen
  • 2014 Kuvanveistäjä Pekka Kauhanen

Mitalista ja sen tekijästä: Pro Leppävirta-mitali
Pro Leppävirta –mitalin on suunnitellut ja valmistanut kuvanveistäjä Taru Mäntynen.                                                     

  • mitali on tyypiltään pienoisveistos, joka on muotoiltu lepänlehden muotoiseksi
  • etusivulla on teksti ”Pro Leppävirta” Leppävirran karttapohjan päällä
  • takasivulla on Leppävirtaa ja sen elinkeinoja kuvaavia symboleja (tehtaanpyörät, hevonen, Joutsentukat – veistoksen naishahmoja). 

Kuvanveistäjä Taru Mäntysestä lisää Suomen Taiteilijaseuran sivuilta tästä linkistä.