Leppävirran kunnan koulurakennukset verkossa ja kunnantalolla

Leppävirran kunnantalon 2. kerroksen käytävällä on esillä valokuvakokoelma Leppävirran koulurakennuksista. Kouluihin voi tutustua myös verkossa:

Leppävirran koulurakennukset I Alapiha - Mustinsalo  
Leppävirran koulurakennukset 2 Niinimäki - Valkeamäki

Kunnianosoitus veteraanisukupolvelle, multimediaesitys

Leppävirran veteraaniperinnetyöryhmä on yhteistyössä SAKKY-oppilaitoksen kanssa valmistellut multimediaesityksen. Veteraanisukupolvi-esitys on kunnianosoitus Suomea turvanneelle ja rakentaneelle sukupolvelle. Esitys kertoo leppävirtalaisten työstä ja elämästä sotarintamalla ja sen takana sekä siirtokarjalaisten evakkotiestä uusille asuinsijoille. Esitykseen voi tutustua täällä >>
Esitys julkaistaan myös sivulla http://itsenaisyys100.fi/

Leppävirtalaiset vaikuttajat Suomen itsenäistymisen hetkellä

FT Jouko Kokkonen kertoi Leppävirta-päivien kotiseutujuhlaseminaarissa 11.6.2017 leppävirtalaisista vaikuttajista kansakunnan itsenäistymisen hetkillä. Luennon aineistoon voi tutustua täällä >>

Leppävirran kotiseutumuseon alkuvaiheet

Näyttely alkuperäisistä avajaisista ja museon ensimmäisten vuosien toiminnasta täällä >>

Leppävirran kirjaston kotiseutukokoelmassa museon aineistoa tutustuttavana

Leppävirran kotiseutumuseon esinekokoelman tiedot ovat pääosin paperimuodossa. Sen sijaan valokuvakokoelman kuvia on muutettu sähköiseen muotoon jo satoja. Näihin valokuviin voi jo nyt tutustua Leppävirran kirjaston kotiseutuarkistossa. Valtakunnallisesta museoiden, kirjastojen ja arkistojen Finna-palvelusta löytyy paljon leppävirtalaiseen historiaan liittyvää aineistoa muista museoista ja arkistoista:

Kirjaston kotiseutuarkisto
Finna

Elämän jälkiä paperilla - 1917 Leppävirran kunnanarkistossa

Osana Leppävirran kunnan Suomi 100-juhlavuoden tapahtumia teimme näkyväksi vuoden 1917 tapahtumia kunnan arkistoaineiston kautta Elämän jälkiä paperilla – 1917 Leppävirran kunnanarkistossa näyttelysarjalla.

Vuonna 1917 kunnallislautakunta (= kunnanhallitus) kokoontui kuukausittain. Jäseniä oli seitsemäntoista. 42-jäseninen valtuusto kutsuttiin koolle seitsemän kertaa. Kokouksia pidettiin ainoastaan viisi, sillä syksyn kokouksia jouduttiin siirtämään vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Näyttelyaineisto alla:

tammi-maaliskuu_1917-pdf
huhti-kesakuu_1917-pdf
heina_syyskuu_1917-pdf
loka-joulukuu_1917-pdf

Levoton Leppävirta - 1918 Leppävirran kunnanarkistossa

Vuosi 1918 oli Leppävirralla erityisen raskas. Sisällissodan muistovuonna 2018 esittelimme tuolloin kunnan toimielimissä syntyneitä asiakirjoja. Arkistonäyttely jatkoi Suomi 100 –itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi järjestetyn Elämän jälkiä paperilla –näyttelyn työtä.

Vuosi 1918 alkoi levottomasti, kun taksotuslautakunta ei voinut kokoontua. Helmikuun aikana eivät kunnalliset toimielimet kokoontuneet lainkaan. Kansakoulujen päiväkirjoissa mainitaan punakaartin ja suojeluskunnan toiminnasta pitäjän eri kylillä. Alkuvuodesta valittuihin vaalilautakuntiin jouduttiin syksyllä valitsemaan lähes 40 % jäsenistä uudestaan.

Ruokapula vaivasi ja paheni kesän lähestyessä. Käytännön toimenpiteistä kuntalaisten ruokahuollon turvaamiseksi vastasi elintarvelautakunta. Se käsitteli vuoden aikana useita yksityishenkilöiden ostokorttihakemuksia ja elintarvikkeiden kuljetuslupia.

Myönteisiäkin asioita tapahtui vuoden 1918 aikana. Kansakouluilla aloitettiin keittoruuan jakaminen vähävaraisten perheiden lapsille ja osa kouluista jakoi ruuan myös pitkämatkalaisille. Kunnansairashuoneelle päätettiin ottaa sähkövalaistus öljyn saannin epävarmuuden takia. Marraskuussa valtuusto päätti lastenkodin perustamisesta. Näyttelyaineisto alla:

tammi-maaliskuu_1918
huhti-toukokuu_1918
kesa-elokuu_1918
syys-lokakuu_1918
marras-joulukuu_1918


Arkistojen päivä 2019

Vuosittainen Arkistojen päivä järjestetään pohjoismaisten arkistojen yhteistyönä. Päivän tarkoituksena on saada arkistot ja niiden toiminta kansalaisten tietoisuuteen sekä korostaa niiden roolia vapaan pohjoismaisen yhteiskuntamuodon säilyttäjinä ja edistäjinä. Leppävirran kunnan keskusarkistossa Arkistojen päivää on vietetty vuodesta 2012 lähtien.

Vuoden 2019 näyttely järjestettiin kirjastolla. Näyttelyn verkkoaineisto alla:
Vuoden 2019 näyttely


Kolme karttaa, kolme aihetta

Missä sijaitsi Leppävirran ensimmäinen kirjakauppa? Mihin taloihin tulivat sähköt ensimmäisinä? Miten ennen toimittiin kun tarvittiin jauhoja leipään?

Tutustu näihin verkkonäyttelyihin, niin ”pääset jyvälle”.

Leppävirran kaupat ennen vuotta 1950 (kartan selitysteksti) :

Leppävirran kaupat ennen vuotta 1950

Leppävirran kaupat ennen vuotta 1950 kartta :
Leppävirran kaupat ennen vuotta 1950 kartta

Seuraavassa kartassa kuvataan sähkön tulo Leppävirralle ja kartasta näet ensimmäiset sähkönottajat. Kartta on saatu lahjoituksena vuonna 1963.

Kartta Leppävirran kirkonkylän ja lähiseudun asunnoista, sähkön tulo. Kartan on tehnyt vuonna 1918 Ivar Lindberg, maanmittari 

Sähkön tulo (kartan selitysteksti):
Sähkön tulo (kartan selitysteksti)

Kartta sähkön tulo:
Kartta sähkön tulo

KÄSIKIVET

Käsikivistä kertovat eri lähteet seuraavaa:

Jauhojen ja suurimoiden valmistuksessa käytettiin käsikiviä ja huhmareita. Nämä olivat 1600-luvulla yleisiä myös kaupungeissa, esim. Vaasassa, missä v. 1691 joka toisessa taloudessa oli käsikivet. Jo kansainvaellusajalta on löydetty jauhinkivet ja myös pyöritettävät käsikivet ovat rautakautisia. Länsi-suomalaiset käsikivet, joissa on lyhyt ylempään kiveen kiinnitetty kädensija, ovat vanhempia. Pitkällä kädensijalla varustettu itäinen tyyppi oli todennäköisesti myös jo keskiajan alussa Karjalassa tunnettu. Näin toteaa Ilmar Talve Suomen kansankulttuuri- kirjassa.

Suomen kansankulttuurin kartasto ja Toivo Vuorela mainitsevat:

Kaikki historiallisena aikana käytössä olleet käsikivet olivat pyöritettäviä. Varsinais-Suomen talojen irtaimistoluetteloissa oli 1700- luvun lopulla käsikivet suunnilleen joka neljännessä taloudessa, syrjäseuduilla niitä oli käytössä aina 1900- luvulle asti. Viimeksi niillä rouhittiin maltaita tai pieniä viljaeriä, kun makkarantekoa varten tarvittiin karkeita jauhoja. Tilapäisesti käsikiviin turvauduttiin myös silloin, kun oli tarve saada uutisesta ensimmäiset puurokset eikä ollut aikaa lähteä pitkälle myllymatkalle. Käsikivillä jauhaminen kuului yleensä nuorille naisille, miniöille ja palkkapiioille. Yksitoikkoinen työ synnytti erään kansanrunouden lajin, ns. jauhorunot.

Tästä pääset katsomaan kartasta miten läntinen ja itäinen käsikivien tyyppi oli jakautunut.

KARTTA KÄSIKIVET (Suomen kansankulttuurin kartasto):
kartta käsikivet
Finna.fi - sivustolta voidaan lukea:

Käsikivillä jauhettaessa vilja jauhautui kahden kiven välissä, joista ylempää pyöritettiin. Kivien välin korkeutta säätämällä vaikutettiin jauhon karkeuteen. Itäsuomalaista käsikiveä pyöritettiin pitkästä vipuvarresta, joka ulottui kattoon saakka. Länsisuomalaisia käsikiviä pyöritettiin yläkiveen kiinnitetystä tapista, niitä oli raskaampi pyörittää.

Ylen Elävä Arkisto sivuilla voit kuunnella aiheesta otsikolla Jokapäiväinen leipämme.

Tästä pääset kuuntelemaan ohjelmaa Jokapäiväinen leipämme:
Jokapäiväinen leipämme:
Tämä kouluradion ohjelma on vuodelta 1958.

 

Verkkonäyttely "Uutisia menneiltä vuosilta"

Kari Viinikaisen tekemä kuvakooste Uutisia menneiltä vuosilta on ollut katsottavissa museossa ja lainattavissa kirjastolta. Nyt sen voi katsoa myös verkosta täällä >>

Muuta:

e-museo: tee opastus kulttuurikävelyyn tai verkkonäyttely
Museolla on käytössään Suomen Kotiseutuliiton e-museo verkkopalvelu, jolle voi tehdä esimerkiksi verkkonäyttelyitä tai vaikkapa kulttuurikävelyreittejä ja tallentaa näin historiatietoa. Jos sinulla on idea tai aineistoa autamme teknisessä toteutuksessa. Ota yhteyttä ann-mari.karvinen(a)leppavirta.fi / 044 797 56 76. Voit tutustua palveluun täällä >>